Rock the Metal!

Aloitin metallityökurssin tänään :D

Nolasin jo itteni heti kättelys, mutta ei se mitää. Huumorilla mentiin! Pariin otteeseen jouduin soitamaan vetäjälle, kun en löytäny sinne millää. Vitsiniekkana sitte kiusotteli mua "Ei tänne ny noin vaikee oo löytää" x)

Eikä se nolous siihen loppunu! Olis vissiin pitäny ottaa asioista enempi selvää ennen ku sinne menee, mutta syytän silti Mustasaaren aikuisopiston tiedotuksen puutetta. Kurssikuvauksessa ei lukenu mitää omien materiaalien hankkimisesta, tai välinemaksusta, joten en sit ajatellu sellasta olevan, vaikka tuntu vähä hassulta...

Sit ku "luokassa" sain tiedot laitettua paperille ylös, ja kysyn reippaasti "Mitäs sitte?" no, yleensä olis omat materiaalit mukana... Jaaaaa :D No mutta ei siinä, sain kumminki sit piirtää ja suunnitella mitä haluan tehdä, ja nyt tiedän mitä ja mistä haen materiaaliksi.

Olivat tosi mukavia ihmisiä, rentoja ja hauskoja. Vaikka meikä olikin pikkutyttö siellä elämää nähneiden aikusten seurassa. Nona 23 vee ja loput 50-80 vee :D Raipati rai! Tässä vaiheessa saa kiittää hyvää kasvatusta, että osaan olla kohtelias itteäni vanhemmille ihmisille...

Something

Pitkästä aikaa taas täälä kirjottelemas... Vuodattamassa ajatuksia näppäimistön kautta julki. Eipä näitä vissiin kukaa lue, niin melkeinpä ihan sama mitä tänne kirjottaa :D

Haluan jotain UUTTA (tosin siinä ei oo mitää uutta)!

Tunnen halua vaihtaa maisemaa, alottaa alusta. Opiskella, saada uusia ystäviä... Mä en oo ikinä nähny esimerkiksi Järvi-Suomea. Haluaisin nähdä muutaki tästä maasta ja maailmasta ku Vaasa-Helsinki välin, joka on ehkä koko Suomen tylsin alue!

Haluan uusia koko vaatevaraston (paitsi suosikki baaritopin) ja ottaa selkeemmän linjan. Nyt sielä on vaan vähä kaiken näköstä vuosien varrelta.

En tykkää ajatuksesta että mun elämä on kahlittu asuntoon, johon oon jo kyllästyny. Tää oli ehkä vähä isompi "kantapään kautta" juttu, ettei pysty vaan kohauttaan olkapäitä ja sanoa "No, ei ollu mun juttu" ja lähtee meneen. Oon vanki omassa elämässäni.

Kaiken lisäksi en enää ees tiedä MITÄ mä elämältäni haluan. Mut on vallannu vapauden kaipuu - Selvennykseksi mainittakoon, että en tarkota sillä sinkkuilua baareissa.
Ex-työkaveri istutti ajatuksia vuorikiipeilyistä yms. mun päähän. Damn you Kimmo!

Miten vois kulkea pitkin maita ja mantuja oman mielen mukaan, ku nykymaailma on mitä on... Sitä rahaa kumminki ku pitää jostain saada, että voi elää edes jotenki.

Life sucks!

Sitte ne vielä meinaa pistää liikennevalvontkameroihin sen jutun että ne laskee nopeuden kunki kameran välillä ja sakottaa jos on liian nopeeta kamerasta A kameran B luona. Mihin ihmisten vapaus katoaa?! Kyllä helvetti mä haluan voida ajaa niin lujaa ku mua huvittaa, turvallisuuden rajoissa tietysti. Poliisi saa vallan, ihmiset kulkee aneemisina niinku on pakko. Onhan tästä jo nähty leffojaki, eikä se niiskää toimi ihmiskunnan luonnolle hyvin! Helvetti...